Vuodenvaihdetta odotellessa

Ensiksi pari kuvaa raksalta, jossa on ahkerasti häärätty väliseinien kanssa. Tilan jako alkaa hahmottua ja etenkin soittokämppä vaikuttaa hirvittävän isolta... No, paljon kanssa aina pärjää.

Portaat ylös tulee tuonne tikkaitten ja seinän väliselle paikalle.
Muutoin tähän kohtaan tulee puutyöverstas.

Tänne ylös tulee se soittokämppä + muita mukavuuksia...

Isosta oviaukosta sopii
 roudaamaan kaikenlaista.

Monilla blogeilla tässä kohtaa summataan mennyttä vuotta, mutta minä taidan jättää sen väliin, kaikkihan löytyy tuolta sivupalkista kun viitsii klikkailla aikaa taakse päin ;)

Jouluaatto vietettiin veljen kotona herkkuja syöden ja paketteja aukoen. Suvun nuorin ei paljoa vielä paketeista välittänyt, vaan lahjasäkki oli kaikista kivoin juttu kun sinne sopi pinksumaan ja ilakoimaan, ja sivusta katsojilla oli ihan yhtä hauskaa :) Joulupäivänä oltiin kotosalla ja tapanina käytiin Timon äidin ja siskon luona syömässä, siinäpä pääpiirteissään meidän joulunaika. Esikoinen on ollut koko loma-aikansa mummulassa, mutta nuorempi vähän siellä ja täällä, parastaikaa vetelee hirsiä vintissä, vaikka on kohta keskipäivä... Kun ei nyt tulisi sairaaksi, eilen oli vähän kurkku kipeä.

Vapaapäiviä on siunaantunut tässä kyllä ihan mukavasti, viimeksi olin perjantaina töissä, ja taitaa mennä ylihuomiseen ennenkuin on seuraava työpäivä. Jos nyt maltan sinne asti odottaa. Käy jo nämä pyhät hermoille...

Joulukukkia saatiin taas, ai kun ne on kauniita! Ja kun itse pääsin valitsemaan joulutähden ja amarylliksen väliltä nin valitsin amarylliksen, sillä sellaista minulla ei ennen ole ollutkaan. Ja pian se kukkii, ihan huomenissa! Otan siitä sitten kuvan tänne blogille.

Kivoja asetelmia! Tässäkin on
yhdistetty sypressi, koristeananas ja skimmia.

Skimmiassa on pikkuriikkiset kukat!

Joulurauhaa

Joulurauhaa on tiedossa Lehmihakaankin, siivoukset on jo tehty (!!) ja enää yksi kaupassa käynti on tiedossa ennen aattoa. Niin ja joulukukat ovat vielä paikallisessa kukkakaupassa, ne haetaan sitten ihan viime tipassa ja yritetään saada perille paleltumatta n. parinkymmenen asteen pakkasessa, onneksi vielä painetaan sanomalehtiä, että on mihin kääriä! (Mitähän muuten sitten tehdään kun kaikki lehdet ovat vain sähköisessä muodossa, mihin kukat siteen kääritään? Ja miten saunan saa syttymään? Ja mihin englantilaiset käärivät Fish and chips-annoksensa? Ja mitä minä laitan eteiseen kenkien alle...)

Noin tunnin päästä tulee ihana kummityttömme meille muutamaksi tunniksi hoitoon, mahtavaa! Just tuossa ihmettelin, että onpa hiljaista ja toimetonta kun kissin kanssa tässä Yle Leaksia katsotaan, no, kohta on säpinää :D Veikkaan, että n. 100 kertaa juostaan edestakaisin noita vintin rappuja, ne kun on lasten mielestä ihan vastustamattomat... Muumitalon voisi roudata alakertaan ja tietenkin pelukopsan, sen missä on sata muovieläintä ja muuta pikkusälää, se on mukava kaataa keskelle lattiaa ja sitten yksi kerrallaa tutkitaan, että mikäs elukka tämä on ja miten se sanoo.

Voi että joulua nyt varjostaa tuo kadonnut pikkupoika, minne se on voinut mennä?  Ei tule joulua ennenkuin tuo mysteeri ratkeaa. Vapepalaisen jalka vipattaisi mukaan etsintöihin, mutta nyt on matkaa liikaa ja on siellä etsijöitä ilman minuakin ihan tarpeeksi. Ihan sydäntä särkee...

Mutta nyt hiljenee Lehmihaka, oikein rauhaisaa joulua kaikille raksa- ja blogi-ihmiselle!

Rauhaisaa Joulua!
Kuva otettu partiolaisten kynttiläpolun seimeltä.

Hui kun tuulee!

Eilisen ja tämän päivän on käynyt sellainen puhuri, että muutama pakkasaste tuntuu tuplaten kylmemmältä, ihme kun yöllä sain nukuttua, yleensä tällainen sää valvottaa. Heräsinkin vasta ennen yhdeksää, joten unenlahjoja löytyi ja niitä riitti!

Raksalla on tehty väliseinien runkoja ja seuraavaksi aletaan miettimään sähköistyksiä, Gyprocin hintoja on kyselty, mutta levyt ovat vielä tilaamatta. Isäntä lähti sinne just lumia lykkäämään, onneksi traktori taas toimii, ettei tarvi käsipelillä ruveta pönnäämään. (Autokin muuten toimii, siinä on jotain häikkää starttilukossa, mutta kun sen tietää niin – no problem!)

Eilen oli siivouspäivä. Vintti puunattiin, viriteltiin joulukötöstyksiä ja lopuksi tytär koristeli kuusen rapputasanteelle, hyvä tuli! Päätettiinkin vietää joulu siellä niin ei tarvi täällä alakerrassa siivota ollenkaan ;D No, voihan olla, että tässä vielä innostuukin siivoamaan, kun tulee vapaapäiviä aika hulppeasti, tosin suurin osa vasta joulun jälkeen...

Ensi viikolla on ohjelmassa kahdet jouluruokailut. Tiistaina mennään pitäjäseuran kustantamille paikalliseen ja torstaina päästään töistä Kylpylä Kivitipun notkuvien herkkupöytien ääreen. (Alkoi jo kuola valua rinnuksille, nam nam...) Muita pikkujouluja yms. juhlistuksia ei enää sitten olekaan ennen varsinaista juhlapäivää, ehkä koulun joulukirkossa käydään, sillä se on illalla ja jos mieskuorolla on joulukonsertti niin siellä voitais piipahtaa.

Partion kynttiläpolku oli hieno kokemus, siitä varmaankin tehdään perinne, paitsi se kohta jätettäis pois, kun meinattiin polttaa mökki glögin lämmityksen yhteydessä... (Jätettiin glögi hellalle ja mökin ovi napsahti lukkoon, onneksi taskussa oli avain, joka tosin oli väärä. Siis kunnasta oli annettu meille väärä avain, tämä huomattiin kyllä heti jo sinne mennessämme kun avain ei sopinut lukkoon ja ovi olikin jo valmiiksi auki!
Sitten soitettiin kiinteistöhuollon miehelle, joka pian tulikin, tosin ilman avainta... Ei auttanut muu kuin kutsua palomestari vääntämään väkisin ovi auki, siinä vaiheessa glögi oli jo ennättänyt höyrystyä atmosfääriin, enää pari tippaa oli jäljellä litrasta joulujuomaa...)
Hah, nyt tuo episodi jo naurattaa, mutta ei naurattanut siinä vaiheessa kun hysteerisenä kierrettiin mökkiä ja mietittiin, että mikä ikkuna kannattaisi rikkoa ja missä ihmeessä on sähkörasia, että saisi sähköt mökistä poikki....

Laavulla tarjottiin kynttiläpolun päätteeksi glögiä ja pipareita. 

Väkeä kynttiläpolulla oltais mielellään nähnyt enempikin, mikähän siinä on kun jotain järjestää niin ihmiset eivät vaan löydä paikalle? Tämäkin olisi ollut ihan ilmaista lystiä ja vaivaakin nähtiin, kun kolmena päivänä ma-ke peräkkäin kynttilät polulle sytytettiin klo 16.30–20 väliseksi ajaksi, ja pitihän ne tietenkin myös sammuttaa... Tarjoiluja ei sentäs joka päivä järkätty, eikä oltais ehditykään, kun on kumminkin muutakin elämää meillä kuin tämä partioilu ;)

Itsenäisyyspäivän mietteitä

Tänä aamuna mentiin jo kahdeksaksi sytyttelemään sankarihaudalle kynttilöitä, tällä kertaa emme tehneet turhaa reissua vaan kaikki sujui hienosti ja valmiita oltiin jo ennen yhdeksää. Ja jälleen tuli kirkkomaalla harras mieli ja syvä kunnioitus isänmaata puolustaneita kohtaan.

Isänmaallisuus tietenkin korostuu tällaisena päivänä, mutta kyllä omasta puolestani voin sanoa, että on se jotain niin sisäänrakennettua, että se heijastuu ihan arkielämäänkin vaikkei siitä nyt varmaan niin kovaa äläkkää pidäkään. Me ollaan vielä sitä sukupolvea, jotka olemme kuulleet sotajuttuja ihan oikeilta sankareilta ja joiden lähisukulaiset ovat rintamalla olleet. Enkä ole varmasti ainoa, joka vielä tunnistaa itsessään jonkinlaista ryssänpelkoa. (Kamala sana, mutta sitähän se on, mitä sitä kaunistelemaan.)

Minä ainakin osaan arvostaa itsenäisyyttä ja juhlistan sitä omalla tavallani. Omia lapsiani en kumminkaan aio mitenkään tähän asiaan aivopestä, mutta luulisin, että tartutan tätä asennetta ihan huomaamattani. Mutta toisaalta, mitä jää jäljelle jos ei osaa arvostaa omaa isänmaataan, jota niin monet hengellään sodissa puolustivat?

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Lomailua

Game of Thrones -lautapeli

Tulipahan sitten toteutettua viimeinkin se Vantaan reissu, tiistai-iltana hypättiin poitsun kanssa Seinäjoelta junaan jolla jylkytettiin Tikkurilaan. Sieltä veli tuli meidät hakemaan, joten jäimme paitsi HSL-bussien lämmintä asiakaspalvelua. Nukkumaan meno hieman viivästyi, kun piti tietenkin maailmaa parantaa kahvikupposen ääressä ja kierrokset oli päällä kiireisen ja jännittävän työpäivän päälle.

Keskiviikkona pärjättiin Jumbon tarjoamilla palveluilla ja monta tuntia siellä tuhraantuikin, vaikka ostoksia ei mainittavasti tehtykään, kunhan kierreltiin ja katseltiin. Ja tietenkin päivitettiin matkakortit R-kioskilla seuraavan päivän Helsingin käyntiä varten, ettei vaan tarvi olla bussikuskin kanssa missään tekemisissä. En tajua miten mun kohdalle sattuu aina ne p***aa syöneet yksilöt jotka eivät ymmärrä tervehtiä ja saavat skitsokohtauksen jos ei ole tasarahaa tai erehtyy kysymään pysähtyykö tämä bussi sillä ja sillä pysäkillä...

Torstaina sitten lähdettiin reippaina pääkaupunkiin, vaikka säätiedotus kertoi myrskyn saapuvan ja olisin niin paljon mieluummin jäänyt katsomaan telkkaria. No, ei se keli nyt sitten ihan niin kamala ollutkaan ja käveltiin Tietonikkarille penkomaan pienoismalleja ja sen verran sivistettiin itseämme, että käytiin tutustumassa luonnontieteellisessa museossa vampyyrien varjostamaan lepakoiden salaiseen maailmaan!

Museosta otettiinkin kaikki irti ja kierreltiin siellä varmaan pari tuntia, tosin juotiin hyvät donitsikahvit välillä, ja ihaltiin upeaa rakennusta. Muuta ihailemista ei hyisestä stadista sitten jaksettukaan etsiä ja lähdettiin parin pelikaupan kautta takaisin kohti Kartanonkoskea p***kaa syöneen bussikuskin kyydissä. Tällä kertaa skitsoilua aiheutti epäkuntoinen leimauslaite, emmekä me olleet ainoat kyytiläiset, jotka saimme tuta kireää asiakaspalvelua ja tiuskimista. Teki mieli kysyä ukolta, että onko sulla nyt se PMS?

Perjantaiaamuna kun olin imuroinut ja laittanut pyykki- ja astianpesukoneen pyörimään, rojahdin sohvalle ja huomasin, että NYT juuri on paras hetki koko loman aikana kun vielä on viikonloppukin edessä! Muutaman leffan ja päiväunien jälkeen veli saapui töistä, illalliseksi syötiin currykanaa, päälle juotiin kovat kahvit ja vihdoin alettiin pakata paluumatkalle.
Takaisin Pohjanmaalla oltiin myöhään yöllä, eikä ajokeli ollut ihan niin kehno mitä pelättiin, lunta tuli enempi ja vähempi vaakatasossa tuiskuten, mutta Virroilta lähtien tie olikin jo ihan selkeä.

Tuo Game of Thrones -peli ostettiin Fantasiapeli-myymälästä Helsingistä vähän niinkuin yhteiseksi joululahjaksi, HIEMAN monimutkainen, mutta eiköhän se siitä selviä kun vaan jaksetaan opetella. Onneksi YouTubesta löytyy hyviä tutorial-pätkiä aiheesta...

Joulu tulla jolkottaa...

Siinäpä matkaselostus kaikessa lyhyydessään ja kankeudessaan, nyt ei oikein ruonosuoli pysty tuottamaan parempaa tekstiä, pahoittelen. Matkakuvatkin jäivät ottamatta, taas kerran. Ehkä kannattaisi sijoittaa uuteen kännykkään jolla saisi edes jonkinlaisia kuvia, kun kerran tuo kameran mukaan ottaminen aina unohtuu. (Okei, ei se mitään unohdu vaan en kertakaikkiaan jaksa kantaa tuota kilon möhkälettä mukanani...)

Isäntä saapui juuri kyliltä ja auto kuulemma käy oudosti... NYT ahdistaa...